Murjaani kuningas Juhanan hovissa – Afrikkalaiset renessanssiajan Euroopassa ǀ A Morian in King John’s court – People of colour in Renaissance Europe

Afrikkalaisten historia Euroopassa liittyy vahvasti orjuuteen. Portugalilaiset toivat orjia Eurooppaan vuodesta 1444 lähtien, ja Pohjois-Amerikkaan ensimmäiset orjat vietiin vuonna 1619. Tämä vuosi merkitsee karkeaa rajaa suhtautumisessa rasismiin kahden eri ajanjakson ja kahden eri mantereen välillä.

Rodun määritelmä oli 1500-luvulla erilainen kuin myöhemmin Amerikassa. Afrikkalaisia ei pidetty Euroopassa huonompina tai alempiarvoisina, vaan nähtiin tavallaan eksoottisina ”toisina”, erilaisina. Afrikkalaisia orjia oli Euroopassa suhteessa vähän verrattuna Amerikkaan – ja vain pieni osa orjista ylipäätään oli afrikkalaisia. Euroopassa orjat toimivat paremmissa työtehtävissä ja olivat luotettuja henkilöitä, kun taas myöhemmin Amerikassa rasismi oli räikeää ja afrikkalaisorjien olot huonot. Euroopassa orjien oli lisäksi helpompi vapautua tai vielä orjanakin ollessaan esimerkiksi kouluttautua.

Portugalilaisten orjalaivat saapuivat Eurooppaan 1400-luvun puolivälissä, mutta afrikkalaisia tunnettiin täällä jo ennen sitä. Vuonna 1400 mainitaan ensimmäisen kerran kauppiaskisällien kilta, Bruderschaft der Schwartzhäupter eli Mustapäiden veljeskunta, jonka nimi tuli sen suojeluspyhimyksestä, afrikkalaisesta pyhästä Mauritiuksesta. Mustapäät toimivat Tallinnassa ja Riiassa ja käyttivät tunnuksenaan pyhän Mauritiuksen kuvaa. Mauritius lainasi myös nimensä eurooppalaiselle mustaa tarkoittavalle sanalle mauri.

Suurin osa 1500-luvun Euroopan maureista oli tavallisia ihmisiä, jotka perustivat perheitä, loivat siteitä kotiseutuunsa ja asettuivat osaksi yhteiskuntaa. He toimivat valkoisten rinnalla erilaisissa ammateissa, kuten lakimiehinä, opettajina tai taiteilijoina.

Maurit nousivat kuninkaallisiin hoveihinkin, joissa heitä pidettiin erikoislaatuisuutensa ja hallitsijan sosiaalisen arvovallan vuoksi. Englannin Elisabet I:n lähiseurueessa oli maurilaispoika ja espanjalaisella Katariina Aragonialaisella afrikkalaislähtöinen hovineito. Ruotsin Juhanan hovissa toimi maurilaislakeija: vuoden 1568 henkilökuntaluettelossa mainitaan neljän lakeijan joukossa ”Morianen”, murjaani eli mauri. Valitettavasti hänestä ei ole enempää tietoa, ei edes nimeä. Lakeijan toimi osoittaa kuitenkin, että hän nautti korkeaa asemaa hovissa, kuninkaan lähipiirissä.

Maurit lienee tunnettu Ruotsin valtakunnassa vähintäänkin nimeltä vieläkin aiemmin: jo vuonna 1547 mainitaan sotalaiva ”Morianen”, vuonna 1569 jopa ”Finska Morianen”, Suomen mauri.

Mustapäiden vaakuna Riian kiltatalosta. ǀ Coat of arms of the Blackheads from guild hall in Riga.
Picture: Wikimedia Commons

***

African peoples’ history in Europe is strongly linked with slavery. First Africans were brought to Europe by the Portuguese in 1444, and the year 1619 saw the first African slaves in North America. This year can be regarded as a rough division between two different time periods and two different continents in attitudes towards racism.

Definition of race was different in the 16th century Europe than later in the North America. People of colour weren’t considered inferior, but different, as “exotic other”. Compared to North America, African slaves were few in Europe – and formed only a small section of all slaves. European slaves had better positions and were trusted people, whereas in the North America racism flourished and people of colour were treated very badly. European slaves had also better chances for freedom and for example opportunities to get education.

Portuguese slave ships came ashore in Europe in the middle of the 15th century, but even before Africans weren’t completely unfamiliar here. A guild of merchant journeymen, Bruderschaft der Schwartzhäupter or Brotherhood of Blackheads, is mentioned for the first time in 1400. The name comes from the brotherhood’s patron saint, St. Maurice, who was an African martyr. His name is also the origin of the European word “moor” or “morian”, which means people of colour.

Most of the Moors in the 16th century Europe were ordinary people who founded families, had ties to their societies and were parts of their communities. Some people could also have highly esteemed professions like lawyer, university teacher, or artist.

Some Moors were even elevated to royal courts, where they were considered to signal social prestige and distinction. There was a Moorish boy in the retinue of England’s Elizabeth I, and the Spanish princess Catherine of Aragon had a Moorish lady-in-waiting. In 1568 John III of Sweden had a lackey who was referred to as “Morianen”, The Moor. Unfortunately we know nothing about him – not even his name. However, his post as someone working close to the king shows he enjoyed high status.

At least the term Moor was known in Sweden even earlier than the first known person: already in 1547 a war ship by the name “Morianen” is mentioned. In 1569 there’s even a ship called “Finska Morianen”, The Finnish Moor.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s